Vuoden 2008 kuntavaalit olivat todelliset ilmasto- ja ympäristövaalit. Kunnissa tehdään useita keskeisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa ilmaston lämpenemiseen, vesistöjen hyvinvointiin, ilman puhtauteen, melun torjuntaan ja moneen muuhun ongelmakohtaan.
Villiruusu on laatinut kymmenen kohdan tavoiteohjelman – Kuntakympin. Tarkoituksena on tarjota lyhyt katsaus keskeisistä ympäristöpoliittisista haasteista kunnallisessa päätöksenteossa.
1) Kaavoituksella kohti kestävää yhdyskuntarakennetta
· Uudet asuinalueet on aina kaavoitettava siten, että ne tarjoavat jo valmistuessaan keskeisiä lähipalveluita niiden asukkaille.
· tontin luovutusehtoihin on liitettävä mm. energiatehokkuusvaatimuksia. Nykytekniikalla voimme vähentää esim. lämmitysenergian tarvetta jopa yli 80 prosenttia lisäämättä juurikaan rakennuskustannuksia.
· Eheä yhdysrakenne, joka suosii jalankulkua ja pyörällä liikkumista sekä joukkoliikenteen käyttöä.
2) Joukkoliikenne kuntoon
· Jatkuvat korotuksen lippujen hintoihin ei voi jatkua vaan lippujen hintojen kehityksen suunta pitää saada kääntymään alaspäin.
· Joukkoliikenteen on tultava suositummaksi ja varteen otettavaksi vaihtoehdoksi myös pienemmillä paikkakunnilla. Esim. Maarianhaminassa on maksuton joukkoliikenne niillä parilla bussilinjalla, jotka kaupungista löytyy.
· Myös joukkoliikenteen käytön turvallisuus ja viihtyisyys sekä joukkoliikenneverkon sekä vuorovälien tiheys ovat keskeisiä kysymyksiä.
· Ekologisuus on huomioitava myös bussien hankinnassa ja suosittava mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sähköbusseja.
· Kaikissa kunnissa on otettava käyttöön työsuhdematkalippu
3) Kuntien hankintoihin eettiset periaatteet
· Kuntien on kuljettava hankintojen eettisten kriteerien noudattamisen kärjessä. Ympäristöystävällisyys ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen huomioitava hankinnoissa.
· Yksinomaan taloudellinen peruste hankinnoille ei ole enää riittävä. Pidemmällä aikavälillä vain taloudellisten kriteerien mukaan tehdyt hankinnat tulevat myös helposti kalliimmiksi.
· Kasvisruokapäivä kouluihin.
4) Kuntien päätösten ympäristöarviointi
· Melkein jokaisella kunnassa tehtävällä päätöksellä on ainakin jonkin asteinen vaikutus ympäristön tilaan. Siksi ympäristövaikutusten arviointi on liitettävä lähes jokaiseen kuntatason päätökseen, jotta kuntien päättäjillä on aina tiedossa päätöstensä seuraamukset jo ennen niiden tekemistä.
5) Kuntien ekologinen jalanjälki
· Jokainen kunta tuottaa tietyn suuruisen ekologisen jalanjäljen. Kuntien ekologinen jalanjälki on laskettava ja tavoitteeksi on asetettava sen pieneneminen kunnan väkimäärään suhteutettuna. Näin myös valtio voisi saada selkeän perusteen palkita eri kuntia tuntuvillakin rahasummilla niiden uurastaessa ympäristön hyvinvoinnin eteen. Ekologinen jalanjälki antaa kuntalaisille mahdollisuuden arvioida kunnan harjoittamaa ympäristöpolitiikkaa. Kunnan ekologiseen jalanjälkeen tulee vaikuttaa myös kuntalaisten ympäristötietoisuutta lisäämällä.
6) Ilmansuojelu edellyttää kävelykeskustoja ja ympäristöystävällisempien autojen suosimista
· Kevyenliikenteen väylien riittävyys ja kunto turvattava.
· Kävelykeskustoja tulee lisätä.
· Kuntien tulee suosia niin sanottuja ympäristöautoja muiden autojen kustannuksella mm. tarjoamalla vain ympäristöautoille varattuja ilmaisia parkkipaikkoja keskeisiltä paikoilta.
· Tietyt alueet voidaan sulkea kokonaan raskaimmin saastuttavilta ajoneuvoilta.
7) Kierrättämisen on oltava mahdollista jokaiselle
· Kierrättämiseen on kannustettava tarjoamalla kaikissa Suomen kunnissa useita ja hyvin hoidettuja kierrätyspisteitä.
· Sekajätteestä on tehtävä entistä kalliimpaa niiden tuottajille.
8 ) Melualtistus kuriin
· Liian moni suomalainen asuu alueella, jossa melutaso ylittää ainakin ajoittain terveyden vaarantavan melun tason. Kuntien on tartuttava tiukalla otteella asiaan mm. yhdessä Tiehallinnon kanssa ja ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ja neuvoteltava valtion kanssa tarvittavasta lisärahoituksesta.
9) Suojelualueiden, lähiluontokohteiden ja virkistysalueiden riittävyydestä huolehdittava
· Jokaisella tulee olla oikeus nauttia luonnosta ja virkistyä luonnonympäristössä, mikä edellyttää riittäviä lähiluontokohteiden määrää. Vehreydellä on myös ilmansuojelun kannalta keskeinen merkitys samoin kuin ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta.
· Luonnon monimuotoisuutta on edistettävä ja suojeltava keskeisiä luontokohteita. Vesiensuojeluun erityishuomio.
10) Energiaratkaisut ekologisemmiksi
· Jokaiseen kuntaan ilmasto- ja energiastrategia, jonka on perustuttava energiansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen, esimerkiksi asuntojen ja muiden rakennusten energiatehokkuuteen erityinen huomio. Perusparannuksien yhteydessä korostettava energiatehokkuutta.
· Kunnan energiaratkaisuja on viherrytettävä.
Lisätietoja:
Villiruusu- Sosialidemokraattinen ympäristöliitto ry
Juha Beurling Satu Taiveaho
Puheenjohtaja varapuheenjohtaja
040 534 59 45 050 511 30 84
Villiruusu – sosialidemokraattinen ympäristöliitto ry 